Kun kännykkä koukuttaa

19.12.2020

Hiljaisina hetkinä - joita elämässämme on nyt tänä vuonna ollut normaalia enemmän - ruutuaikamme on lisääntynyt entisestään. Ruutuaikaa pystyy seuraamaan omalla kännykällään ja se onkin mielenkiintoista raporttia. Minuutteja ja tunteja kertyy yllättävän nopeasti.

Mistä se kertoo? Olemmeko kännykkäkoukussa?

Miten sitten voit tietää, oletko kännykkäkoukussa? Tarkkaile omaa käyttäytymistäsi kännykän kanssa. Helposti vastaamme kännykkään heti, kun se soi. Riippumatta siitä, olemmeko kaupan kassajonossa, apteekissa, tankkaamassa tai metsässä lenkillä. Jos istumme palaverissa, kännykkää tulee katsottua vähän väliä. Erään tutkimuksen mukaan katsomme kännykkää kolmen minuutin välein. Se on paljon - liian paljon.

Osaammeko käydä kaverin kanssa syömässä tai kahvilla ilman, ettemme katso sen aidon tapaamishetken aikana kännykkää? Jospa jatkossa keskittyisimme fyysisiin asioihin, oli se sitten kaveri, perhe, lapsi, lenkki tai jokin muu. Tekisimme vain yhtä asiaa kerralla.

Miten monesti lenkillä ollessa näkeekään, kun ihmisillä on korvanappeja tai -kuulokkeita korvilla. Jotain täytyy kännykästä edes kuunnella, ellei kaverille kilautella. Miksi et kuuntele luonnon ääniä? Uskon, että se rauhoittaa enemmän kuin podcast tai oma musiikkilista. 

Kännykän käytöstä on tullut meille arkipäivää. Jopa niin arkista, ettemme edes huomaa, miten käyttäydymme omien tärkeiden ihmisten seurassa. Keskeytämme heidän lauseensa tai lasten leikit sillä, että kännykkä soi tai viesti piippaa. Meidän on oltava joka hetki tavoitettavissa. Mutta meidän ei tarvitse olla läsnä niille ihmisille, jotka fyysisesti ovat meitä lähellä. Onko näin? Valitettavasti.

Olisikohan tämän supisuomalaisen nokiakansan aika miettiä, mikä on meidän kännykkäkäyttäytymisemme uusi kulttuuri? Väitän, että monta parisuhdetta on kaatunut kännykän käyttöön. Väitän, että moni lapsi on pettynyt, kun vanhemman aika meneekin kännykkää plaratessa eikä lapsen kanssa leikkiessä. Väitän, että moni isovanhempi sisimmässään toivoo, että kännykkäsi olisi unohtunut autoon ja olisit sen pienen hetken hänen kanssaan läsnä.

Tehdään kännykkäelämästämme laadukkaampaa. Ei anneta kännykän johtaa meitä, vaan johdetaan itse itseämme. Aikataulutetaan oma aikamme siten, että välillä ajatuksemme lepäävät aidosti ja keskitymme ympärillämme oleviin asioihin.